Juututteko kumppanisi kanssa aina samaan riitaan? Tuntuuko sinusta ehkä siltä, että puolisosi ei ymmärrä sinua. Olette etääntyneet toisistanne etkä ehkä koe enää toivomaasi läheisyyttä ja yhteyttä kumppaniisi. Hän ei halua puhua tunteistaan ja saatat jo epäillä, että rakastaako hän sinua todella.
Mielessäsi saattaa vilistä pelottavia ajatuksia: Riitänkö hänelle? Olenko onnellinen tässä suhteessa? Onko hän oikea minulle - olisiko meidän parempi erota?
Puolisosi saattaa pohtia samojen ongelmien toista puolta. Kelpaako hän sinulle sellaisena kuin hän on? Täytyykö hänen muuttua? Ja miksi aina pitää puhua tunteista?
Nämä kysymykset ovat pelottavia, mutta hyvin tavallisia ja itseasiassa myös tärkeitä. Kysymysten ei tarvitse tarkoittaa, että suhde olisi huono tai kumppani väärä, vaan hankalat tunteet ja pelottavat ajatukset viestivät siitä, että parisuhde tarvitsee huomiota ja jotain on tehtävä. Syvimmillään hankalat tunteet kuljettavat aina kohti ydintarpeita, jotka ohjaavat kohti hyvinvointia.
Kanadalaisen Susan Johnsonin kehittämä Tunnekeskeinen pariterapia on tutkinut kohta 40 vuoden ajan parisuhteen keskeisiä ilmiöitä ja etsinyt keinoja auttaa vaikeuksissa olevia pareja. Määrätietoinen tutkimus on tuottanut tulosta ja tänä päivänä me tiedämme melko tarkasti, mistä parisuhteen huonovointisuus johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa. Hyvinvoivan parisuhteen ymmärtäminen ei ole salatiedettä tai mysteeri. Psykologinen tiede ja tutkimus ovat osoittaneet, miten hyvinvoiva parisuhde rakentuu ja pysyy yllä, sekä miten jumiutuneita tilanteita voidaan ymmärtää ja korjata.
Vaikuttavin keino hoitaa parisuhdetta on keskittyä tunteisiin. Parisuhde on tunnesuhde, jonka kaikissa ongelmissa on kyse tunteista. Sen vuoksi jumittavat arkiset riidat eivät hellitä ”järkikeskusteluilla”, vaan meidän täytyy uskaltaa katsoa syvemmälle.
Tunnekeskeinen pariterapiatutkimus on selvittänyt ”rakkauden kaavan”, eli sen, mitä parisuhteen vaikeissa hetkissä tapahtuu, miksi riidat syntyvät, miksi jumiudumme niihin ja mitkä ovat keskeiset tekijät riitojen korjaamisessa.
Rakkauden kaava käynnistyy aina samasta ilmiöstä: Joku ”asia” tulee välillemme ja kadotamme tunneyhteyden toisiimme. Riitelemme ja asetumme toisiamme vastaan tai käännymme pois ja vetäydymme kauemmaksi. Rakkauden kaava alkaa selvitä, kun lähdemme seuraamaan tästä tunneyhteyden katkoksesta käynnistyvää tapahtumaketjua.
Turvallisen tunneyhteyden kadottaminen on ihmiselle kivuliasta ja uhkaavaa, sillä biologisesti meitä ei ole tarkoitettu olemaan yksin. Se nostaa meissä kaikissa suojautumista. Selviytymiskeinoja on karkeasti kaksi: me taistelemme tai pakenemme.
Taistelun suojakeino voimistaa tunteita ja kiihdyttää. Se voi näyttäytyä vihaisena ja kiivaana yhteyden vaatimuksena ja moitteena: ”Miksi sä taas olet myöhässä? Miksi sä et ikinä välitä…”
Vetäytyvä suojakeino näyttäytyy taas päinvastaisena. Vetäytyvän tunteet enemmänkin sivuuttuvat ja hän yrittää selvitä järkeilemällä ja ratkaisemalla asioita.
Suojakeinot kolahtavat vastakkain. Tavallista on, että toisen ollessa kiihtynyt ja voimakkaissa tunteissa, toinen ratkaisee tilannetta järkeilemällä. Kummankin suoja ärsyttää. Kiihtynyt ja voimakkaasti tunteva kokee, että vetäytyvä kumppani ohittaa, on välinpitämätön eikä ymmärrä. Samaan aikaa vetäytyvä osapuoli kokee, että kiihtynyt kumppani on hankala, ylireagoi ja velloo turhaan tunteissa.
Jumitilanne voi syntyä myös, kun molemmat käyttävät vetäytymisen suojaa. Tällöin suhteeseen syntyy puhumattomuutta ja etäisyyttä.
Näissä tilanteissa jokaisessa suhteessa syntyy helposti itseään ruokkiva negatiivinen kehä. Mitä enemmän toinen kiihtyy, sitä hankalampaa se on toiselle ja sitä enemmän hän suojautuu vetäytymällä. Ja mitä enemmän hän vetäytyy, sitä hankalampaa se on toiselle ja hän kiihtyy yhä enemmän. Tunneyhteys on katki ja kumpikin on pahassa olossa ja yksin.
Ulospääsy jumista löytyy tunteista. Parisuhteen vaikeissa hetkissä kumpikin kaipaa toisen luo ja yrittää omalla tavallaan selvitä vaikeasta tilanteesta.
Kun näemme kaipauksen riidan alla, voi negatiivisen kehän pysäyttäminen alkaa. Voimmekin nähdä, että kiivaus ja vaatimus on yritystä rakentaa yhteyttä. Vihaisessa huudossa on toive: ”ymmärrä mua!” Vetäytyminen puolestaan on yritystä suojella suhdetta, ettei tilanne menisi vielä pahemmaksi. Kumpikin yrittää omalla tavallaan palauttaa yhteyttä, vaikka se ei siltä tunnukaan.
Tunneyhteyden korjaaminen voi käynnistyä, kun pystymme pysäyttämään riitelyn ja voimme nähdä toistemme suojakeinojen alle. Suojien alla jokaisella löytyy herkkyyttä ja haavoittuvuutta, jota ei ole helppo näyttää negatiivisen kehän jyllätessä. Lämmin, rakastava ja läheinen suhde syntyy, kun uskallamme päästää toisen lähelle ja paljastaa itsemme kokonaan. Silloin voimme kokea, että olemme rakastettavia ja riitämme juuri sellaisena kuin olemme.
Kirjoittaja: Eira Eklund-Mikola & Hanna Pinomaa
50% Complete
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do itsusmod temporid incididunt ut labore and dolore magna aliqua.